Nostalgia-TV
NOSTALGIA-TV

ETUSIVU YOUTUBE TV-AJANKUVAT STRIIMI SIVUKARTTA PALAUTE

Television testikuva

Testikuva eli virityskuva on on televisiossa näytettävä kuva, jonka avulla vastaanottimen käyttäjä voi säätää televisiokuvan värikylläisyyden, valoisuuden ja kontrastin mieleisekseen. Testikuvan avulla voi myös huoltomies säätää analogisen television asetuksia, kuten korjata TV-kuvan geometriavirheitä. Testikuvasta on apua myös antennitelevisioiden ja -järjestelmien asennus- ja huoltotöissä. Testikuva tuotetaan erityisellä testikuvageneraattorilla, jonka voi kytkeä suoraan televisioon. Televisiokanavat lähettivät generaattorin kuvaa televisiolähetyksessä, jolloin huoltomiehen ei tarvinnut omistaa omaa generaattoria. Testikuva sisältää useita testisignaaleja, joilla voidaan tarkastaa television toiminta.

Television alkuajoista lähtien 1990-luvulle saakka testikuvaa on tyypillisesti lähetetty muutaman minuutin ennen varsinaisen ohjelmalähetyksen alkua, joskus koko aamu- ja iltapäivän ajan. Nykyään harva televisiokanava lähettää testikuvaa, sillä monet televisiokanavat ovat siirtyneet ympärivuorokautisiin lähetyksiin. Suomessa testikuvaa ei ole lähetetty vuoden 2007 jälkeen, mutta ruotsalainen SVT2-kanava lähettää sitä edelleen. Ylen kanavilla testikuvan on korvannut Uutisikkuna ja MTV3:lla ja Nelosella testikuvan erilaiset chatit ja mobiilipelit.

Testikuvia on useita erilaisia. Monet valmistajat ovat suunnitelleet erinäköisiä testikuvia. Suomessa on käytetty Telefunken FuBK -merkkistä testikuvaa. Eri maiden televisioyhtiöt ovat valinneet oman testikuvansa. Telefunken FuBK valittiin Suomen testikuvaksi, koska maamme televisiotekniikka oli etenkin alkuvaiheessa saksalaista. (Lähde: Wikipedia)

Testikuvan selitys

Suomen käyttämän testikuvan osien selitys.

Testikuvan osia ovat hilaristikko, väripalkit, harmaa-asteikko, asematunnus, monitaajuussignaali, valkoinen palkki ja signaalit ±V, +U, +V, ±U. Jokaisesta näistä on hyötyä analogisen television säätämisessä. Lue tarkempi selitys testikuvasta täällä.

Testikuva ja häiriöt

Testikuvasta näkee nopeasti tv-kuvan tai -lähetyksen häiriöt. Kuvat ovat Yleisradion esitteestä Televisiohäiriöt (1987), jossa esitellään yleisimmät televisiossa ilmenevät häiriöt. Alempana kuva ja yllä kuvahäiriön selitys.

Normaali kuva


Kohinapyryä, jonka saattaa aiheuttaa huonosti säädetty antenni


Haamukuva, johtuu antennisignaalin tulosta kahta eri tietä pienellä aikaerolla


Kuvasignaali yliohjautuu jossain vaiheessa siirtotiellä


Toisen kanavan kuva näkyy toisen päällä


Kuva on liian korkea, johtuu vääristä television säädöistä


Kuvan väripuhtausvirhe


Kipinöintiä kuvassa, aiheutuu esim. moottoriajoneuvon sytytyskipinöistä, jos moottoreissa ei ollut häiriönpoistajaa


Vinojuovat kuvassa, johtuivat yleensä lähistön radiotaajuisesta signaalista


Kaksi kipinävyötä, aiheuttajana kuvaputken suurjännitejohdon vähäinen kipinöinti putken ulkopintaa pitkin

Testikuvan lähetysajat Suomessa 1988

Testikuva YLE TV1:llä

Yleisradion televisiokanava Suomen Televisio (nyk. YLE TV1 ) aloitti testikuvalähetykset heti ensimmäisenä lähetyspäivänään 1. tammikuuta 1958. Yleisradio alkoi lähettää testikuvaa, koska tuonaikaisten televisioiden säätöjä piti tarkistaa useasti ja testikuvan merkitys oli suuri. Mitta- ja huoltolaitteet olivat kalliita, eikä huoltoliikkeillä ollut varaa ostaa television huoltoon tarvittavia generaattoreita. Yleisradio tarjosi tähän apua testikuvalähetyksillä. Ylen ensimmäinen testikuva oli mustavalkoinen, joka poikkesi myöhemmästä värillisestä.

Suomen Televisio lähetti testikuvaa niukasti, arkisin 15 minuuttia ennen ohjelmalähetystä ja viikonloppuisin päiväsaikaan. Tuohon aikaan lähetykset alkoivat vasta illalla klo 17 tai 18. Koska tv-huoltoliikkeet olivat auki päivällä, joutuivat monet liikkeet kuitenkin ostamaan testikuvageneraattoreita saadakseen testikuvan käyttöön heti halutessaan. Testikuvalähetykset merkittiin alkuaikoina ohjelmatietoihin, yleensä sen nimenä oli Viritysviihdettä, Viritysmusiikkia tai Testikuva. Kahden edellä mainitun ohjelman aikana testikuvan taustalla soi musiikkikappaleita, jotka mainittiin ohjelmatiedoissa. Muuten testikuvan äänenä saattoi olla siniaaltosignaalia tai Suomen tuolloin ainoa radiokanava.

Kun Suomen Televisio nimettiin TV1-ohjelma 1:ksi vuonna 1965, testikuvaa alettiin tarjota enemmän. Pian TV1:ksi nimetty kanava lähetti testikuvaa arkisin klo 9 alkaen illan ohjelmalähetykseen saakka. Viikonloppuisin TV1 lähetti testikuvaa aamuohjelman päätyttyä iltaohjelman alkuun asti. Tiistaisin testikuvaa näkyi vain pääkaupunkiseudulla, torstaisin ei ollenkaan, koska Yle huolsi silloin lähettimiään. Viikonloppuisin ja pyhäpäivinä testikuvaa lähetettiin muutaman minuutin ennen ohjelmalähetystä. Kesä-syyskuussa sunnuntaipäivinä testikuvalähetys alkoi vasta klo 13.

Testikuvan asematunnuksen teksti vaihteli tv-asemasta riippuen. Yleensä se oli YLEISRADIO tai YLE HLKI. 1970-luvun alussa otettiin käyttöön värillinen testikuva, jossa kanavan nimi luki keskellä, mustavalkoisessa se oli ollut alhaalla. Samalla testikuvaa ei enää mainittu ohjelmatiedoissa sekä Viritysviihdettä ja Viritysmusiikkia lopetettiin. Taustaääneksi vakiintui Yleisohjelma-radiokanava. Radio ei soinut testikuvan aikana siksi, että sitä olisi ollut viihdyttävämpi katsella, vaan katsojat pystyivät sen avulla säätämään televisionsa ääntä. Taustaäänenä saattoi olla myös Yleisradion väliaikamerkki.

Testikuvaa lähetettiin aina viisi minuuttia ennen tv-lähetyksen alkua. Tuolloin siinä opastettiin, kuinka televisio viritettiin testikuvan avulla. Radiokanavan ääni hiljeni, ja sen sijaan miesääni selitti, kuinka testikuvaa piti tulkita. Kuvaan ilmestyi myös numeroita tiettyyn kohtaan havainnollistamaan ohjeiden antoa. Nämä opastukset merkittiin aina ohjelmatietoihin nimellä Television viritysohjeet. Viritysohjeet esitettiin ensimmäisen kerran 15. tammikuuta 1979 ja viimeisen kerran 18. tammikuuta 1993.

1.–27. heinäkuuta 1986 testikuvaa ei lähetetty ennen kello 17, elleivät ohjelmat alkaneet aikaisemmin. Testikuvalähetysten vähentäminen kesällä johtui Yleisradion keskitetyistä kesälomista, ja sen järjestelyn taustalla olivat Yleisradiolle annetut säästövelvoitteet.

Öisin ei lähetetty testikuvaa, vaan lähettimet sammutettiin yöksi. Illan viimeisen ohjelman jälkeen ennen lähettimien sammuttamista lähetettiin harmaata ruutua. Pienen hetken päästä kuului sammuttamisen ääni ja näkyi lumisadetta. Sammutusäänenä oli pulssisarja, toisin sanoen viisi erittäin lyhyttä piippausta, jotka sammuttivat lähetyksen. Samalla äänellä sammutettiin myös Ylen radiolähetykset yöksi. Lokakuussa 1991 TV1 luopui lähettimien sammuttamisesta ja siirtyi ympärivuorokautisiin lähetyksiin.

Testikuva pysyi samannäköisenä, mutta siihen tehtiin myöhemmin pieniä muutoksia. Vuonna 1985 taustaääneksi vaihtui Radion kakkosverkko ja asematunnuksen kohdalla alkoi lukea YLE TV1. Taustaääneksi vaihtui vuonna 1990 YLE Radio Suomi ja samalla asematunnuksen tekstin kirjasinlaji vaihtui. Samana vuonna testikuvaa alettiin lähettää myös torstaisin ja öisin. Öisin testikuvaa lähetettiin kello 1:00 asti. Lähettimet sammutettiin heti viimeisen ohjelman ja Ylen tunnuksen jälkeen (kuitenkin hetken harmaata ruutua näyttäen), jos ohjelmalähetys jatkui kello 1 jälkeen. Lokakuussa 1991 testikuvaa alkoi tulla öisin, jotta esimerkiksi teksti-tv:n katselu olisi mahdollista 24 tuntia vuorokaudessa.

Vuonna 1995 TV1 alkoi lähettää öisin Uutisikkunaa sijaan ja testikuvaa näkyi enää päivisin, kun ei tullut ohjelmaa. Testikuva loppui TV1:llä kesällä 1998 ja Uutisikkuna korvasi sen kokonaan.


1965–1971

1971–1980

Harmaa ruutu ennen lähettimien sammutusta

Television viritysohjeet

1980–1985

1985–1990

1990–1998

Testikuva YLE TV2:lla

Yleisradion toinen televisiokanava TV-ohjelma 2 (nyk. YLE TV2) aloitti lähetykset maaliskuussa 1965 ja lähetti myös testikuvaa, mutta sisarkanavaansa TV1:tä vähemmän. TV2:n testikuva oli melkein samannäköinen kuin TV1:n. Sitä lähetettiin kanavalla maanantaisin, tiistaisin ja perjantaisin klo 9–15. Keskiviikkoisin testikuvalähetys jatkui kello 15 jälkeenkin, mikäli sitä ennen ei alkanut ohjelmaa. Viikonloppuisin ja pyhäpäivinä testikuvaa lähetettiin muutama minuutti ennen ohjelmalähetystä. Torstaina ei lähetetty testikuvaa. 7. maaliskuuta 1977 alkaen testikuvalähetys kesti jonkin aikaa kello 10.00-15.00 välisen ajan.

Aluksi TV2:lla oli mustavalkoinen testikuva. 1970-luvun alussa TV2 otti käyttöön saman testikuvan kuin TV1, paitsi TV2:lla se oli mustavalkoinen kunnes 1970-luvun puolivälissä se korvattiin värillisellä. TV2:n kuva poikkesi TV1:stä myös niin, ettei siinä ollut ympyrää ja asematunnuksen paikalla luki YLEISRADIO tai YLE TPRE. Taustaäänenä soi joko Yleisradion väliaikamerkki tai Yleisohjelma. TV2 ei lähettänyt viritysohjeita.

Vuonna 1985 TV2:n testikuvan taustaääneksi vaihtui Radion kakkosverkko ja asematunnuksen kohdalla alkoi lukea YLE TV2. Samalla TV2:n testikuvaankin tuli ympyrä. Vuonna 1990 testikuvan fontti uudistui ja sen lähetysaikaa pidennettiin siten, että testikuvalähetys sai jatkua kello 15 jälkeenkin paitsi torstaisin, ellei ohjelmalähetys alkanut sitä ennen. Lauantaisin ja sunnuntaisin testikuvaa lähetettiin yhä muutamia minuutteja ennen ohjelmalähetyksen alkua. Samana vuonna taustaääneksi vaihtui YLE Radio Suomi, joka puolestaan vaihdettiin YLE Radio 1:ksi 2000-luvun alussa.

1.–27. heinäkuuta 1986 testikuvaa ei lähetetty ennen kello 17, elleivät ohjelmat alkaneet aikaisemmin. 7. maaliskuuta 1977 alkaen testikuvalähetys alkoi jonkin aikaa kello 10. Kesällä 1978 TV2 oli kokonaan suljettuna 26.6.–30.7.1978 välisenä aikana. Sinä aikana TV2 vastasi TV1:n tiistai- ja torstai-illoista. TV2 oli suljettu myös sitä ennen joka kesä vuosina 1965–1973, silloin TV2 lähetti TV1-kanavalla ohjelmaa kolmena iltana viikossa. Kesällä 1979 TV2:ssa ei ollut lähetystä maanantaisin, mutta muiden päivien osalta se oli koko kesän auki.

TV2 lähetti testikuvaa viimeisen kerran 17. helmikuuta 2003, jonka jälkeen mobiilipelit korvasivat sen. Ennen tätä TV2 oli viimeinen kanava Suomessa, joka vielä lähetti testikuvaa. Testikuvasta päätettiin luopua, koska tuolloin tuloaan tehneiden digitaalitelevisioiden kuvaa ei tarvinnut säätää kuin analogista. Vanhasta testikuvasta ei ollut hyötyä digitaalisessa signaalissa.

Myös YLE TV2:n lähettimet sammutettiin yöksi. Illan viimeisen ohjelman jälkeen lähetettiin harmaata ruutua vuoteen 2002, jonka jälkeen lähettimet sammutettiin. 1990-luvun puolivälissä piipitysäänellä sammutettamisesta luovuttiin ja lähetykset alettiin sulkea Digitan verkonhallintakeskuksessa tietokoneen hiirtä klikkaamalla. Syksystä 2002 helmikuuhun 2003 ennen lähettimien sammutusta lyhyen hetken ajan näytettiin harmaan ruudun sijasta testikuvaa, joka näkyi digitaalisessa verkossa koko yön analogisen verkon ollessa sammutettuna. Kun mobiilipelit korvasivat TV2:n testikuvan helmikuussa 2003, analogiset lähettimet sammutettiin kanavalla vuosina 2003–2007 aikaisintaan kello 1.


1965–1971

1971–197?

Harmaa ruutu ennen lähettimien sammutusta

197?–1985

1985–1990

1990–2003

Testikuva Kolmoskanavalla

Joulukuussa 1986 perustettu Kolmoskanava lähetti testikuvaa samoihin aikoihin kuin TV2 eli maanantaisin, tiistaisin ja perjantaisin kello 9–15. Keskiviikkoisin testikuvalähetys jatkui kello 15 jälkeenkin, mikäli sitä ennen ei alkanut ohjelmaa. Lauantaisin, sunnuntaisin ja pyhäpäivinä testikuvaa lähetettiin vain muutamia minuutteja ennen ohjelmalähetyksen alkua. Torstaina ei tullut testikuvaa, koska lähettimiä huollettiin silloin. Kolmoskanavan testikuvassa luki YLE TV3, vaikka se ei ollut Yleisradion, vaan Oy Kolmostelevisio Ab:n kanava. Tekstistä ehdittiin käyttää kolmea erilaista fonttia, joista ensimmäistä ei muilla kanavilla ollut. Fontti uudistui lihavoidusta tasalevyiseksi hieman myöhemmin kuin TV1:llä ja TV2:lla.

Syyskuussa 1991 aamuohjelma Huomenta Suomi pidensi lähetysaikansa päättyväksi kello 9.00, ja siten Kolmoskanavalla testikuvaa näkyi siitä lähtien heti kyseisen ohjelman jälkeen ennen illan ensimmäistä ohjelmaa joka arkipäivä paitsi torstaisin.

Testikuvan taustaäänenä kuului ensin Radion kakkosverkko ja vuodesta 1990 YLE Radio Suomi. Illan viimeisen ohjelman jälkeen Kolmoskanavan lähettimet sammutettiin myös harmaata ruutua näyttäen.

Kolmoskanava toi Suomessa tutuksi alueellisen testikuvan. Se oli pelkkä sininen ruutu, jonka keskellä luki näkyvyysalueen nimi (esimerkiksi Turussa luki TV3 TURKU). Sinistä ruutua näkyi lisäksi aluemainosten siirtämisen aikana. Alueellista mainoksia siirrettiin aluksi tv-lähetteen kautta paikallislähettimille, joten siirron aikana täytyi näyttää paikallista kuvaa. Aluemainokset siirrettiin asemille yleensä yöllä ja useasti myös päivälläkin testikuvalähetysten aikaan. Usein mainosten siirto kesti useita tunteja, jonka aikana testikuvan tilalla näkyi ns. sinistä ruutua. Kun Yle Radio Suomi lähetti maakuntalähetyksiä, alueellisen testikuvan kautta kuului saman alueen maakuntaradio, esimerkiksi Turun seudulla Turun radio. Tavallisten testikuvan aikana kuului aina Ylen aikainen.


1986–1987

1987–1991

1991–1992

Alueellinen testikuva

Harmaa ruutu ennen lähettimien sammutusta

Testikuva MTV3:lla

Kun MTV3 korvasi Kolmoskanavan 1. tammikuuta 1993, se alkoi lähettää testikuvaa arkisin ja myös viikonloppuisin aamun viimeisen ohjelman päättymisen jälkeen ennen iltapäivän tai illan ensimmäistä ohjelmaa. Sen sijaan torstaisin testikuvaa lähetettiin edelleen vain muutamia minuutteja ennen ohjelmalähetyksen alkua. MTV3:n testikuvan tekstinä oli MTV3 asematunnuksen vasemmalla puolella. MTV3:lla lähettimet sammutettiin yöksi vuoteen 2000, jolloin MTV3 Chat korvasi testikuvan. Sitä saatettiin lähettää kuitenkin vielä seuraavina vuosina huoltotöiden ajan tai chattiohjelmien peruunnuttua.

MTV3:n testikuvan taustaäänenä oli YLE Radio Suomi. Uudenmaan maakuntalähetys Ylen aikainen, joka radiosta kuuluu vain Uudellamaalla, kuului muuallakin Suomessa testikuvan kautta. Vuonna 1997 testikuvan taustaäänenä alkoi kuulua Radio Nova.

Kun MTV3 lähetti testikuvaa, muualla Suomessa paitsi Uudellamaalla lähetettiin alueellista testikuvaa. Alueellinen testikuva oli lähes samannäköinen kuin valtakunnallinen testikuva. Eroina olivat, että tekstin MTV3 perässä luki näkyvyysalueen nimi ja että tekstin kirjasinlaji oli erilainen. Esimerkiksi Turun seudulla lähetetyssä alueellisessa testikuvassa tekstinä oli MTV3 Vars.-Suomi. Alueellisen testikuvan taustaäänikin poikkesi tavallisen testikuvan äänestä. Kun Yle Radio Suomi lähetti maakuntalähetyksiä, alueellisen testikuvan kautta kuului saman alueen maakuntaradio, esimerkiksi Turun seudulla Turun radio.

Tavallista testikuvaa lähetettiin aina muutamia minuutteja ennen ohjelman alkua. Alueellista testikuvaa lähetettiin pitkien lähetystaukojen aikana aamuohjelmien jälkeen ennen iltaohjelmia. Kolmoskanavan alueellista sinistä ruutua näkyi alkuvuosina myös MTV3:lla, kunnes aluemainoksia alettiin siirtää omilla yhteyksillä, eikä paikalliskuvaa enää tarvittu.

MTV3 ja Yle käyttivät yhteistä testikuvageneraattoria, jonka päälle lisättiin erillisellä järjestelmällä kanavan nimi.


Tavallinen testikuva
Alueellinen testikuva Savossa

Alueellinen testikuva Pirkanmaalla

Harmaa ruutu ennen lähettimien sammutusta

Testikuva Nelosella

Kesäkuussa 1997 lähetykset aloittaneella Nelosella oli aluksi samanlainen testikuva kuin muilla Suomen kanavalla. Tekstinä oli Nelonen tekstikentän vasemmalla puolella. Myöhemmin tekstin kirjasinlaji vaihdettiin ja testikuvaan lisättiin päivämäärä ja kellonaika. Tämä auttoi teknisten vikojen havaitsemista. Nelosen lähetysyksikkö on digitaalinen. Mikäli lähetyksessä tulee tekninen vika, kuva yleensä pysähtyy. Kuvaan lisättiin sekuntikello, ja kun se ei enää käynyt, tiedettiin jossain olevan vika. Nelosen testikuvan mustan kolmion hypotenuusa oli oikealla, kun taas muilla kanavilla se oli vasemmalla.

Nelonen lähetti testikuvaa ohjelmalähetysten välisinä aikoina öisin, aamuisin ja päivisin. Jossain vaiheessa kanavan lähettimet sammutettiin yöksi. Nelosella testikuvan taustalla soi ensin YLE Radio Suomi ja myöhemmin Radiomafia. Testikuva päättyi Nelosella vuonna 2001, kun chatit ja mobiilipelit korvasivat sen. Sitä lähetettiin kuitenkin vielä vuoteen 2004 huoltotöiden aikana tai öisin vaihtoehtoisesti chatti- ja peliohjelmien sijaan.


Alkuperäinen testikuva

Myöhempi testikuva

Testikuva YLE Extralla

Digitaalisessa televisiossa testikuvaa ei yleensä lähetetä. Sitä voidaan kuitenkin tarvita esimerkiksi digitaalisen television mahdollistamien erilaisten kuvasuhteiden toiminnan testaamiseksi. Suomen digitaalisista kanavista testikuvaa lähetti lyhytikäinen YLE Extra -kanava vuonna 2007. Testikuvaa lähetettiin satunnaisesti, ilman säännöllistä aikataulua, yleensä klo 23–8 ennen ennen ohjelmalähetyksen alkua. Testikuvaa lähetettiin huhti-kesäkuussa, elo-syyskuussa ja marraskuussa 2007. Marraskuussa testikuvaa lähetettiin katsojien pyynnöstä viikon verran sekä ennen kanavan ensimmäistä lähetystä 27. huhtikuuta 2007. Kanava lähetti päiväsaikaan myös Testikuva -nimistä ohjelmaa, mutta sillä ei ollut mitään tekemistä aidon testikuvan kanssa.

YLE Extran lähetykset loppuivat 1. tammikuuta 2008, jolloin YLE TV1+ korvasi kanavan. TV1+ lähetti testikuvaa 4. elokuuta 2008 alkaen kanavan lopettamisen jälkeen. Testikuvan yläpuolella oli palkki jossa oli ilmoitus kanavan lähetysten loppumisesta. Testikuvassa oli vain väripalkit, oikeassa ylänurkassa teksti YLE/MCR. Taustaäänenä oli 1 kHz taajuista siniaaltoääntä. Parin päivän päästä lähetys katkaistiin kokonaan.

YLE Extran testikuva oli samannäköinen kuin perinteinen Suomen testikuva. Poikkeuksia olivat:

  • Testikuva mahdollisti Ylen digitaalisessa televisiossa käyttävien erilaisten kuvasuhteiden testaamisen. (16:9, 4:3 ja 16:9 letterbox-kuvana). Kuvasuhde saattoi muuttua testikuvalähetyksen aikana ja sitä voitiin 16:9 -lähetyksen aikana muuttaa myös television kaukosäätimestä käsin.
  • Asematunnuksen kohdalla ei lukenut mitään, vaan sen alueella kulki valkoinen pystyviiva edestakaisin tasaista vauhtia.
  • Kuvan alaosassa toiseksi alimman testiväripalkin alueella luki YLE/MCR.
  • Testiväripalkkien alapuolella hilaristikon vasemmalla ja oikealle puolella näkyi päivämäärä ja kellonaika.
  • Testikuvalähetyksessä oli elokuusta 2007 alkaen käytetty taustaäänenä 1 kHz -taajuista siniaaltosignaalia, joka kuulosti jatkuvalta vinkuvalta ääneltä. Tasaiseen äänisignaaliin oli lisätty lyhyt, säännöllisin väliajoin toistuva katkos kohtaan, jossa testikuvassa liikkuva valkoinen pystyviiva oli liikkunut kuvan keskellä olevan mustan palkin keskiosassa olevien valkoisten toleranssipisteiden väliin. Tällä ominaisuudella voitiin testata kuvan ja äänen oikeaa ajoitusta, ja myös havaita mahdollinen synkronointivirhe, jos ääni kulki eri tahdissa liikkuvan kuvan kanssa.


Päivisin esitetyssä Testikuva -ohjelmassa nähtiin testikuvan näköistä grafiikkaa


YLE TV1+ lähetysten loputtua

Testikuva YLE Areenassa

Nykyisin Yle käyttää testikuvaa kansainvälisissä linkeissä yhteyksien tarkistamiseksi ja näyttää sitä Yle Areenassa muutaman minuutin ennen suorien lähetysten alkua. Suorien lähetysten loputtua testikuva jää kokonaan ruutuun ja sitä voi katsoa ikuisesti, jos sivua ei päivitä. Yle Areenan testikuvan taustaäänenä on Yle Puhe. Yle saattaa lähettää sitä myös televisiokanavillaan vikatilanteessa Hetkinen-kuvan sijaan. Nykyään käytetään samannäköistä testikuvaa, mikä YLE Extralla oli.


Yle Areenan testikuva

Aiempi testikuva

Kaapeliyhtiöiden testikuvat

Suomessa kaapeliyhtiöillä oli tapana alkaa lähettää omaa testikuvaansa tv-kanavan lähettimien sammuttua. Testikuvien äänenä kuului yleensä kohinaa. Kaapeliyhtiöiden testikuvat olivat erinäköisiä kuin tv-kanavien vastaavat.


Helsinki Televisio Oyn testikuva 1990

Soneran testikuva 2007

Testikuva tiedottajana

Entisaikoihin Ylellä oli tapana käyttää testikuvaa tiedottajana, eli laittaa tarvittaessa sen päälle ilmoituksia esimerkiksi ennakkotiedoista poikkeavista ohjelmistoista. Esimerkiksi heinäkuussa 1992 YLE TV1 päätti lähettää Barcelonan olympialaisista ohjelmaa jo päivää ennen niiden aiottua alkua. Päätös asiasta tehtiin tunti ennen lähetyksen alkua ja asiasta voitiin tiedottaa enää testikuvan päällä. Lisäksi on tiedotettu muuttuneista testikuvalähetysten ajoista.


Tiedote lisääntyneistä olympialaislähetyksistä, 29.7.1992

Ilmoitus poikkeuksellisista testikuvalähetyksistä

Kooste testikuvista kautta aikojen

Päivitetty 13.4.2018

 

 

© Nostalgia-TV Productions

Kiitos Exynthille, joka lahjoitti palvelimen